Allergisen henkilön elimistön immuunijärjestelmä reagoi tiettyihin ruuan ainesosiin ja aiheuttaa erilaisia oireita kuten kutinaa, ihottumaa, oksennusta, vatsakipuja, ripulia ja hengitysvaikeuksia. Allergia voi vaihdella heikosta voimakkaaseen, ja allerginen reaktio voi olla erittäin voimakas, jopa hengenvaarallinen, ellei siihen saa hoitoa välittömästi. Tämä vaihtelee eri henkilöiden välillä, mutta myös sama henkilö voi olla eri lailla herkkä eri aikoina riippuen mm. stressistä, rasituksesta ja yleiskunnosta.
Allergikon on tärkeää ymmärtää, mitä tuoteseloste kertoo ja lukea se huolellisesti. Ruokaa kohtaan on olemassa erilaisia yliherkkyyden muotoja. Tavallisia ovat yliherkkyys laktoosille (laktoosi-intoleranssi) ja gluteenille (keliakia).
Laktoosi-intoleranssi eli maitosokerinimeytymishäiriö johtuu laktaasientsyymin puutteesta. Elimistö ei kykene normaalisti käyttämään hyväkseen maitosokeria eli laktoosia, mistä seuraa vatsavaivoja.
Elintarvikkeen voidaan katsoa olevan vähälaktoosinen, kun sen laktoosipitoisuus on vähemmän kuin 1 g/100 g.
Laktoositon- väitteen käyttäminen elintarvikkeessa edellyttää, että laktoosia on alle määritysrajan eli vähemmän kuin 10 mg/100 g eli alle 0,01 g/100 g.
Lehmänmaitoallergia on lasten (yleensä alle 3-vuotiaiden) allerginen sairaus, mutta sitä esiintyy jossain määrin myös aikuisilla. Lehmänmaitoallergiselle ei sovi mikään sellainen ainesosa, joka sisältää maitoproteiinia. Elintarvikkeita, joissa maitoproteiinia on, ovat mm.: maito ja maitojauhe, hera ja heraproteiini, kaseiini ja kaseinaatit, maitoproteiini, jogurtti, viili, piimä, rahka, jäätelö, kasvirasvajäätelö, juusto ja juuston tapaan käytettävä kasvirasva-valmiste, jogurtin tapaan käytettävä kasvirasvavalmiste, voi ja maitoa tai maitoproteiinia sisältävä margariini, vähälaktoosiset tuotteet. Hyvinkin vähäinen määrä maitoproteiinia voi aiheuttaa maitoallergiselle vakavan oireen. Lehmänmaitoallergia ei ole sama asia kuin laktoosi-intoleranssi ja niiden ruokavaliohoito on olennaisilta osiltaan erilainen.
Kalaproteiinit ovat yleisimpiä ja voimakkaimpia allergian aiheuttajia. Kala-allergikon on yleensä syytä välttää kaikkia kalalajeja, ja he voivat herkistyä myös äyriäisille ja simpukoille.
Muna-allergiselle eivät sovi mitkään kananmunaa sisältävät ainesosat. Pienikin määrä munan proteiinia voi aiheuttaa vakavan oireen. Oireita aiheuttavat sekä keltuainen että valkuainen ja munasta valmistetut ainesosat kuten albumiinijauhe ja lysotsyymi.
Vilja-allergia on lasten (yleensä alle 3-vuotiaiden) allerginen sairaus, mutta sitä esiintyy jossain määrin myös aikuisilla. Tavallisimmin oireita aiheuttavat vehnä ja ruis, harvemmin kaura ja ohra. Myös muille viljoille kuten tattarille, maissille ja riisille voi herkistyä. Vilja-allerginen voi olla allerginen yhdelle tai useammalle viljalle. Vilja-allergiselle ei sovi mikään sellainen ainesosa, joka sisältää viljaa, jolle kyseinen henkilö on herkistynyt. Hyvinkin pieni määrä proteiinia, jota on jäämänä vehnätärkkelyksessä, voi aiheuttaa vilja-allergiselle vakavia oireita.
Vilja-allergia ilmenee iho-, suolisto- tai hengitystieoireina. Keliakia ja vilja-allergia eivät ole sama sairaus. Ne eroavat toisistaan mm. seuraavasti:
Keliakia
|
Vilja-allergia
|
Monet kasvit varastoivat energiaa tärkkelyksen muodossa. Elintarvikkeissa käytettävät tärkkelykset valmistetaan tavallisimmin maissista, vehnästä, riisistä, perunasta ja tapiokasta. Tärkkelystä käytetään pääasiassa sakeuttamisaineena ja stabilointiaineena. Tärkkelystä voidaan muuntaa kemiallisilla, fysikaalisilla ja entsymaattisilla menetelmillä, jotka saavat aikaan sen, että ne kestävät paremmin korkeita lämpötiloja ja pakastamista. Kemiallisesti muunnetut tärkkelykset ovat lisäaineita ja niillä on E-numero. Muut ovat valmistusaineita.
Keliakia on sairaus, jossa vehnän, rukiin ja ohran sisältämä gluteeni eli sitkoaines aiheuttaa suolinukan tulehduksen. Sen seurauksena suolinukka madaltuu tai häviää kokonaan. Vaurio huonontaa useiden ravintoaineiden imeytymistä. Keliakia ilmenee monimuotoisin oirein, joista yleisimmät ovat erilaiset vatsavaivat, kuten ilmavaivat, ripuli ja ummetus sekä raudanpuutosanemia ja väsymys. Hoitamattomaan keliakiaan liittyy myös laktoosi-intoleranssi. Keliakia voi ilmetä myös ihossa kutiavana, rakkulaisena ihottumana, jolloin siitä käytetään nimeä dermatitis herpetiformis. Ihottuma ilmenee polvissa, kyynärpäissä, pakaroissa ja päänahassa.
Siitepölyallerginen reagoi usein myös tuoreille hedelmille ja kasviksille. Kasvisten ja hedelmien allergeenisuus vähenee käsittelyssä ja monille ne sopivat keitettyinä, pakastettuina, kuivattuina, säilöttyinä tai pastöroituna mehuna. Herkimmille nämäkään eivät sovi. Kasviksia, joiden allergeenisuutta käsittely ei vähennä, ovat selleri, palsternakka, pähkinät sekä monet siemenet (kuten seesamin-, auringonkukan-, pellavan- ja unikonsiemenet). Tuoreena, mutta yleensä ei kypsennettyinä, oireita aiheuttavat yleisesti raa'at juurekset kuten porkkana, lanttu ja peruna sekä tuoreet hedelmät kuten omena, päärynä, persikka ja kiivi.
Oireita aiheuttavat yleisesti myös hunaja, sitrushedelmät, mansikka, tomaatti ja paprika, pavut, kaakao ja suklaa.
Mausteallergia liittyy usein siitepölyallergiaan ja sama henkilö on usein herkistynyt myös tuoreille hedelmille ja kasviksille. Mausteet eivät käsittelyssä (kuumennus tai pakastus) menetä allergeenisuuttaan. Yleisimmin oireita aiheuttavia mausteita ovat: kaneli, kardemumma, neilikka, inkivääri, kumina, fenkoli, vanilja, anis, curry, kurkuma, korianteri, pippurit, valkopippuri ja sinapinsiemen. Myös monet muut mausteet voivat aiheuttaa yliherkkyysoireita kuten bergamotteöljy, cayenne eli chili, laakerinlehti, paprika, piparminttu, salvia, ruohosipuli ja valkosipuli, sitrushedelmien kuoret (kuten appelsiinin kuoret).